Mies on palannut töihin kotipaikkakunnalle eli normaali arki on alkanut. Pienen kanssa olemme olleet nyt kaksi viikkoa päivisin ihan tyttöjen kesken. Päivät menevät tosi nopeasti! Välillä Pieni saattaa nukkua paljonkin, mutta välillä aika saattaa mennä mahakipujen itkemiseen. Silloin tuntuu tosi kurjalta olla tytön kanssa kahdestaan. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että mahakivut ovat lievenemässä ja tyttö saa nukkua rauhassa. Välillä vaan on päiviä jolloin uni maittaa vain äitin sylissä. No äitihän pitää Pientä sylissä että Pieni saa levätä. Silloin on hyvä olla läppäri vieressä.
Pieni senkun kasvaa vaan. Lisää vaatteita ollaan laitettu jo pois ja siirrytty jo 62 senttisiin vaatteisiin. Ilmeisesti äiti on ollut ruoka-aikana kotona. ;)
Tällä viikolla on paluu käsityörintamalle kun Peukku jatkuu. Mies ja Pieni joutuvat selviämään kahdestaan, että äiti pääsee välillä huokasemaan. Lisäksi ilmoittauduin kansalaisopiston lasikorukurssille, jolla olin myös viime keväänä. Hirmu määrä ideoita jo päässä.
Kastejuhlaan tässä valmistaudutaan myös. Olen jo kauan suunnitellut tarjoiltavia juhlaan, mutta myönnän ettei rahkeet nyt riitä leipomisiin. Teinkin tilauksen Mestarin alku -opiskelijaleipomoon. Lisäksi minun äiti aikoi tehdä muutaman leipomuksen. Harmittaa kovasti kun suunnitelmat menivät uusiksi, mutta panostan sitten Pienen puolivuotissynttäreille. Niihin Pienen (tuleva) kummitäti osti jo muffinssivuoatkin.
1 kommentti:
Ihanat pikkuvarpaat... talviterkut täältä Keski-Suomesta! Kummitätsy
Lähetä kommentti