Perjantai-iltaa!

Talvi tekee tuloaan. Aamulla oli vielä pakkasta kun avokki oli lähtenyt töihin. Minä tietenkin jatkoin tuolloin vielä unia. Noh, pointti oli se että ilma kylmenee.

Kävin tänään kampaajalla. Miten sitä aina ajatteleekin että NYT minä saan aivan ihanan uuden lookin eikä sitä kuitenkaan tapahdu koskaan. Aikani oli uudelle kampaajalle ja toivoin hänen ideoivan jotain päähäni. Hiukseni olivat minun mittapuullani jo pitkät kun poninhännänkin niskaan sai. Ajattelin että jos leikkais mutta jättäis kuitenkin niin että latvoja voisi kähertää. Niin ei kuulemma voi tehdä. Jos olisin halunnut jättää latvat käherrettäviksi niin ei olisi voinut leikata juuri yhtään. Joten päädyin leikkauttamaan saman mallin kuin ennenkin. Nyt vaan jätettiin päältä pidemmäksi ja niskasta niin että sieltä voi kähertää. Kotiin tullessa oli ihan kökkö olo. Hiukset eivät olleet taaskaan sellaiset kuin olisin halunnut, harmitti kun menin leikkaamaan. Noh, kaipa näihin taas tottuu ja parin kuukauden päästä nämä ovat taas peikkohiukset! Sitten vaan siistin. Ha, kuka sen nyt uskoo!

Keittiöstä leijuu ihana tuoksu. Avokki tekee lämpimiä voikkareita kun opiskelija on niin väsynyt ja nälkäinen pitkän kouluillan jälkeen (olin siis puoli yhdeksään koulussa). Hih, täytyy siis mennä...