Kuka kuorii mun perunat kun sä menet kouluun?

Joulu oli ja meni. Aatto ja joulupäivä vietettiin kotona. Aattona meillä oli vieraina äitini, miehensä ja siskoni. Tietysti Kaarinan vuoksi. Tosi kiva päivä oli ja Kaarinalla näytti olevan hauskaa. Joulu tuntui vaan olevan ohi ennen kuin ehti edes tajuta. Pari päivää ja sitten se oli mennyt. Ehkä joulun tuntuu vaikutti myös se että ennen joulua minä olin kipeänä ja sitten joulupäivänä sairastui Kaarina. Eipä siinä kyllä paljon juhlafiiliksiä ollut.
Tapanina ajeltiin lomalle minun äitin luo, siis Mummilaan. Siellä riitti touhua vaikka Pikkuinen kipeä olikin. Mummin mahan päällä oli Pikkuisen kiva välillä levähtää.

Loman aikana Kaarina oli kovasti isänsä perään. Isän piti syöttää, nukuttaa, helliä... Minä en kelvannut mihinkään. Miehen loman loppuessa tuli ihan mieleen kohtaus Heinähatusta ja Vilttitossusta: "Kuka kuorii mun perunat kun sä menet kouluun?" Onneksi äiti kelpaa silloin kun isä ei ole paikalla eli hyvin ollaan taas palattu arkeen.

Loppiaisena pakattiin loput joulukoristeet taas varastoon ja kannettiin kuusi ulos. Viikonloppuna ollaan päästy taas kunnolla ulkoilemaan. Tänään päästiin jopa aarteenetsintään kun ulkoilureissulla huomattiin sulassa pikku joessa "joku astia". Lähemmin tarkasteltuna tajusin että se on ihana emaliastia! Ilmoitin miehelle että HALUAN sen astian. Eikun pitkää keppiä etsimään. Kaarinalla oli hauskaa kun kaksi insinööriä heiluu lumipenkassa keppien kanssa. Se kannatti sillä sain ihanan aarteen!