perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

Rankka viikko

Takana on rankka viikko. Juuri kun sisko oli parantumassa keuhkokuumeesta, tuli tieto että ukki on huonona. Hän on ollut huonona jo pitkään, mutta nyt oli keuhkokuume iskenyt häneenkin. Lääkäri sanoi, että nyt puhutaan vain enää päivistä eli niin huonona on. Nyt on päivät menneet kuin unessa kun on miettinyt ukkia ja päivittäiset asiat on kuitenkin pitänyt hoitaa. Onneksi askarteluiden lomassa on hieman saanut muuta ajateltavaa.

Tänään ukki nukkui pois. Helpottava tietohan se oli kun tietää, että nyt ukilla on hyvä olla, mutta aina se uutinen jotenkin järkyttää. Nyt on tullut muisteltua mitä kaikkea ukin kanssa puuhasteltiin. Mieleenpainuvin on ilmeisesti ollut se kerta kun olin taas lauleskellut ukille. Ukki oli luvannut 5 penniä jokaisesta laulusta. Kahden tunnin jälkeen hän oli luvannut 50 markkaa jos lopetan. :)

Kouluun menin illalla pitkällisen harkinnan jälkeen. Meillä piti kotona tehdä yhtä tehtävää ja minä en sitä ollut jaksanut tehdä. Opettaja sanoi syyttävällä äänellä että kyllä näitä juttuja pitäisi kotonakin katsoa. Ensin mulla alkoi ärsyttää kun käyn sentään aikuislinjaa niin luulisi opiskelijoiden itse osaavan päättää mitä kotona tekee. Sitten tuli tosi paha mieli kun ajattelin vain että tietäisitpä vain mitä tässä viikon aikana on tapahtunut. Muiden lähtiessä kahvitauolle minä kasasin tavarat ja lähdin kotiin.

Huomenna on uusi päivä. Elämä jatkuu. Huomenna askarrellaan taas.

9 kommenttia:

Ella Eliisa kirjoitti...

Otan osaa. Olet selvästikin ehtinyt käsitellä asiaa, olet niin rauhallinen. Hyvä niin. Ja on hyvä, että pystyt muihinkin askareisiin ja saat muuta ajateltavaa. Kauniisiin muistoihin on kiva palata, ja jopa tällaisessa tilanteessa ne saavat suupielet hymyyn. Sehän se on tarkoituskin. Halauksia sylin täydeltä!

Ingridha kirjoitti...

Jokainen on täällä vain aikansa, mutta ikävä jää silti. Voimia sinulle. Osanottohalaus näin netin välityksellä!

Anonyymi kirjoitti...

Olen lähettänyt pussin eteenpäin Ella Eliisalle.

May kirjoitti...

Voi Kaisa! Toivottavasti pian taas iloiset asiat voittaa. Tuo Ukki-muistosi on niin suloinen! Tuollaisia muistoja kannattaa vaalia, ei ne ihmiset ikinä meidän elämistä kokonaan katoa. Jaksamista sinne!

maissi kirjoitti...

Voimia sinulle ja osanottoni ukkisi johdosta. Mukava muisto tuo, sellaisia on hyvä nyt muistellakin.

jennihelena kirjoitti...

Osanottoni. Multa kuoli pappa viime kesänä. Kovillehan se otti, vaikka ei yllätys ollutkaan.

Voimia!

Kaisa ite kirjoitti...

Kiitoksia teille blogiystäväni! Olette ihania!

Erja kirjoitti...

Voimia sinulle ja osanottoni ukkisi poismenon johdosta.

Muistot tuovat lohtua. Muistelen itse omia isovanhempiani vieläkin lämmöllä kymmenien vuosien jälkeen.

Kaisa kirjoitti...

Syvin osaanottoni. Koskaan ei tiedä kuka meistä seuraavana lähtee. Hyvä, että muistelet ja ajattelet asiaa. Asia on helpompi hyväksyä kun sitä käsittelee ja ihanat muistot kantavat eteenpäin. Toisen poismeno koskettaa aina. Voimahali näin netin kautta!